Vastauksia kysymyksiin

Vieläkin jotenkin hämmentää tämä, että kai sitä sitten pitää pystyä ihan kaikkien kanssa puhumaan ja keskustelemaan kun ja jos siellä valtuustossa asioita hoitelee. Onhan tuota kokemusta onneksi jonkun verran tästä julkisesta roolista. Niin sillä näitä horisen, kun viikonloppuna tuli sähköpostiin yhdeltä äänestäjältä joitakin lisäkysymyksiä. Oli vaalikoneista vastauksiani lukenut, ja halusi täydennystä. Joitain asioita olin miettiny aiemminkin, joitain en. Pyysin sitten luvan laittaa nämä pohdintani tänne blogiin kanssa.


1. miksi et kuulu mihinkään puolueeseen ja jos olisi pakko valita puolue, niin mikä se olisi?

Mikään puolue ei tunnu tällä hetkellä ideologialtaan taikka teoiltaan (ainakaan Oulussa) semmoselta, että oisin voinu lähteä listalle mukaan - edes sitoutumattomana - ja katsoa itseäni peilistä joka aamu. Mie oon (ainakin vielä) kovin idealistinen oman itseni ja toimintani suhteen, ja jääräpäinen toisaalta myös. Eräs ystäväni huomautti, että voisinhan mennä sitoutumattomana jonkun puolueen listoilta valtuustoon ja välittömästi siellä sitten erota ryhmästä. Mutta huijaukselta olisi sellainen tuntunut.

Toisaalta näen, että politiikka on nykyään liiaksi leimautunut puoluepolitikoinniksi. Monet jättävät äänestämättä kunnallisvaaleissa, kun eivät halua äänestää mitään puoluetta. Eli osaltani haluan tarjota puolueettoman vaihtoehdon sekä jonkinlaisena esimerkkinä olla siitä, että varsinkin kunnallispolitiikan pitäisi olla ja sen pitäisi myös näyttäytyä kuntalaisille ihmisten (eli Oulussa oululaisten) yhteisten asioden hoitamisena, ei puolueiden yhteisten asioiden hoitamisena. Vielä vuosi sitten ajatuksissani oli, että voisi koota semmosen parinkymmenen ehdokkaan listan, jonka keskeisesti ajama asia ois ollu kulttuuri, jotta kuntalaiset saisivat vaaleista oikeasti sen käsityksen, että tässä on kyse asioista eikä puolueiden keskinäisestä kilpailusta vain. Mutta se jäi, kun aika meni kaikkiin muihin puuhiin ja järkkäämisiin, ja kun keväällä vielä näytti, että Oulussa kulttuuriasiat menevät hyvään suuntaan. Nyt taas näyttää huonommalta siinä suhteessa.

Ja jos olisi ollut pakko valita, Vasemmistoliitto olisi varmaan ollut. Vihreät ja SDP pyysivät. Mutta kuitenkin omia perusturva- ja kuntapalveluajatuksiani lähimpänä olisi vasemmistoliitto, ja vasemmistolaiseksi itseni kyllä miellän poliittisella kartalla.


2. mitä olisi ne asiat joihin ottaisit heti ensimmäisenä kantaa, jos pääset ehdokkaaksi?

Joukkoliikenteen tilasta ja kehittämisestä olisi varmaan joku yhteinen aloite muiden nuorten valtuutettujen kanssa, semmosta on ilmassa. Ja sitten tarttuisin kulttuurilautakunnan jakamiin harkinnanvaraisiin avustuksiin, joiden määrään (n. 700 000 euroa ollut vuositasolla viime aikoina) pitäisi kipeästi saada muutama sata tuhatta lisää. Vaan en ole ihan varma, ehtiikö nyt valittava valtuusto vielä ensi vuoden budjettia rukkaamaan. Sitten yrittäisin saada vielä jotenkin peruttua Matkakeskuksen rakentamisen, jolla tuhotaan Oulun vanhaa rakennuskantaa ihan syyttä.


3. mitä mieltä olet Tanja Karpelasta?

Kun Karpela (välillä Saarela) oli kulttuuriministerinä, olin monta kertaa pettynyt hänen toimintaansa. Esimerkiksi uuden tekijänoikeuslain hän nähdäkseni jotakuinkin sössi. Eli siitä tuli huono. Kulttuurilehti- ja ystävyysseuratuetkin ministeri meinasi päästää puolittumaan. Mutta onneksi sai ne pidettyä sitten ennallaan, kun kansalaisjärjestöt alkoivat pitää ääntä.


4. mitä mieltä olet alkoholin hinnankorotuksesta?

En minä usko, että alkoholin hinnankorotuksella saadaan aikaan niitä kansanterveydellisiä etuja, joilla sitä perustellaan. Itse kun olen EU-mittareilla köyhä (peruspäivärahalla juuri nyt), ja kun satun tykkäämään tuontioluista, niin tuntuu vain köyhän kiusaamiselta niiden jatkuva hinnan nostelu. Ja siltä, että rikas eliitti haluaa olla ainoana maistelemassa laatuviskejä ja hintapolitiikalla evätä tämä nautinto muilta. Vähän tulee mieleen se, kun Piia-Noora Kauppi muutama vuosi sitten sanoi Kalevan haastattelussa, että työttömillä ei pitäisi olla oikeutta omistaa kännykkää tai käydä elokuvissa.


5. mikä olet ammatiltasi?

Kirjallisuuden maisteri olen. BA-tutkinnon suoritin Stirlingin yliopistossa Skotlannissa (1998-2002) ja päälle Master of Arts -tutkinnon Sussexin yliopistossa Englannissa (2003). Sen jälkeen olen tehnyt sekalaista teksti- ja kulttuurityötä täällä Oulussa. Kulttuurilehti Kaltiossa olen ollut toimittajana - harjoittelupalkalla pari vuotta ja sittemmin pienellä lehtikohtaisella palkkiolla - huhtikuusta 2004 lähtien.


6. miten ajat lapsiperheiden ja vanhusten etuja? (tietääkseni sinulla ei ole lapsia ja oletko koskaan tehnyt työtä lasten, vanhusten kanssa?)

Äitini on lastentarhanopettaja ja työskennellyt Oulun kaupungin palkkalistoilla kohta 30 vuotta, ja sitä kautta olen saanut ja saan kuulla päivähoitosysteemin epäkohdista kyllä. Aika vahvasti näyttää siltä, että tilaaja-tuottaja-malli on tuonut päiväkoteihin Oulussa paljon turhaa paperityötä, mikä on poissa itse lasten parissa olemisesta. Tätä ainakin yrittäisin korjata. Eli poistaa tilaaja-tuottaja-mallia sote-puolelta.

Ja lisää työntekijöitä tarvittaisiin sinne. Palkata siis. Kuin myös vanhustenhoitoon.
Sen enempää en pysty sanomaan, kun ei ole tuon hallintokunnan asiat kovin hyvin hallussa.

Ai niin, vuoden olen ollut töissä laitosapulaisena Mäntyrinteen päiväkodissa. Siviilipalvelun suoritin siellä. Ja kaksi kummilasta on tässä kaupungissa, kaksi ja puoli vuotta toinen ja toinen noin kuusi kuukautta. Ja virallisesti olen setä ollut kolmen viikon ajan nyt. Että kokemusta lapsista on; yhden taiteilijaystävän kanssa on vitsailtukin, että pitäisikö perustaa yksityinen päiväkoti, kun kavereilla on jo sen verran jälkikasvua että siitä jo saisi kyllä ryhmän koottua.


7. miten ajat liikuntapalveluiden etuja? Miten kunnan pitäisi ottaa rahallisesti osaa liikuntapalveluiden rakentamiseen/korjaamiseen/kehittämiseen?

Kaupunki tarjoaa puitteet. Tai vähintäänkin raamit puitteille. Minun nähdäkseni - en kyllä paljoa näitä palveluja kuluta - Oulussa on aika hyvin paikkoja liikunnalle. Enemmän ehkä tarvisi sillä tavalla vapaasti käytössä olevia kenttiä, jalkapallokenttiä ym. kesäisin vaikka, että niille voisi ihmiset keskenään mennä pelailemaan, muutkin kuin seuratoiminnassa mukana olevat. Kun kaikki eivät halua liittyä seuroihin. Kun olin ulkomailla opiskelemassa, joka kesäloma oli Peltolasta jäänyt nurmikenttiä Nokian tuotantolaitosten alle, mikä oli minusta kovin surullista.

Kommenttini ökyrikkaiden golfkentistä yritti letkauttaa siihen suuntaan, että kaupungin ei pitäisi laittaa rahojaan tällaisiin liikuntapaikkoihin vaan sellaisiin, joiden käyttäjäkunta on mahdollisimman laaja. Esimerkiksi Raatin peruskorjausta kannatan, vaikka se onkin kallis, jo siitäkin kulttuurintekijän itsekkäästä syystä, että stadionilla voi järjestää jos jonkinlaista tapahtumaa.

Tiettyjä piilotukia haluaisin läpinäkyvämmiksi myös liikuntapuolella. Jotenkin itseäni ärsyttää, että Oulun Energian asiakkaat joutuvat kaikki laskuissaan maksamaan myös sponsorieuroja Oulun Kärpille (jotka siis pelaavat kiekkoa Oulu Energia Areenalla...). Tällä tavalla yhteiset rahat valuvat kuin huomaamatta kuitenkin aika pienen porukan käyttöön.

Nyt just tuli mieleen tämmönen sana kuin lähiliikunta. Eli asukastupien ym. vastaavien toimintaan voisi tuoda mukaan enemmän liikuntajuttuja, ettei kaikkien tarttis ajaa autollaan jonnekin kauas. Koulujen liikuntasalien ja urheilukenttien käyttöä voisi tehostaa tämmöseen. Oon aikasemmin ajatellu vastaavaa kultturiasioissa - runoiltoja, huoneteatteria, trubaduurikeikkoja - mutta toki liikunta-asioissakin tätä olemassaolevaa lähidemokratiatoimintaa vois käyttää paremmin asukkaiden hyväksi.


... jepu. Vielä vähän aikaa kerkeilee vastailemaan ennen vaaleja, jos jollaki on vielä jottain mielen päällä. Tänne vaikka niitä omia tärkeitä asioita kirjatkaa.