maanantai 20. lokakuuta 2008

Kaleva ja kulttuurikysymykset

Kalevan kulttuurisivut esitti viime keskiviikkona kymmenen kysymystä kulttuurista, joihin he halusivat Oulun valtuustoehdokkailta vastauksia. Kun Kaleva ei kuitenkaan vastauksia julkaise kokonaisina, vaan leikkelee ne helppolukuisiksi lööppiteksteiksi, ajattelin tännekin vastaukseni laitella.

Huomautettakoon, että Kalevan kulttuuritoimituksen "Kymmenessä kysymystä kulttuurista" on niitä itse asiassa viisitoista. Joista suuri osa aika huonoja - itsestäänselviä, tyhjiä tai muuten asiantuntemattomia. Mutta ne kai on kohdennettu enimmäkseen asiantuntemattomille ehdokkaille, joiden tapana on näin vaalien alla antaa ympäripyöreitä, tyhjiä ja itsestäänselviä vaalivastauksia.

Minua ihmetyttää myös se, että Kalevan kulttuuritoimitus ei nähnyt sunnuntaina 19.10. Valve Caféssa Merikoskikerhon järjestämää kulttuurivaalipaneelia sen arvoiseksi, että olisi sitä huomioinut millään tavoin. Hämmästyttävä mielenkiinnon puutteen osoitus Oulun kulttuurikeskustelusta lehdeltä, joka valittelee sitä, ettei kulttuurikysymyksiä nosteta esille kampanjoinnissa.


1. "Rahat oikeaan osoitteeseen"
K: Oulu käyttää kulttuurille suunnattuja valtionapuja aivan muihin tarpeisiin. Miksi? Esim. teatterille, orkesterille ja taidemuseolle kuuluvia rahoja valutetaan toisiin taskuihin. Olisiko aihetta suunnata rahat sinne minne ne on tarkoitettu? Lisäksi teatteri maksaa yli 2,2 miljoonan euron vuosivuokraa kaupungille. Miksi vuokra on isompi kuin muualla maassa?

V: Opetusministeriö tulee perimään Oulun kaupungilta takaisin teatterin ja orkesterin korotetut valtionosuudet, jos niitä ei kohdenneta tarkoituksenmukaisesti. Tätä korosti Valtion teatteritoimikunnan jäsen Ahti Ahonen. Joten Oulun kaupunki tulee käyttämään nämä oikeisiin kohteisiinsa, ei sillä ole muuta vaihtoehtoa. Asiantuntemattomuutta lienee ollut jossain päätöksentekoportaassa, kun on esitetty, että näin ei tehtäisi - huolestuttavaa sinänsä.

Vuokrien suuruuden syytä en tiedä, kun en ole vielä ollut asioista päättämässä. Myöskään teknisen lautakunnan puheenjohtaja ei sunnuntain paneelissa kommentoinut asiaa, kun se nousi esille. Kaupungin teatteriltahan vuokraa perii Oulun kaupunki, joka saa kulttuuribudjettinsa näyttämään isolta ja hienolta sisällyttämällä siihen ylisuuria vuokria, jotka se maksaa itselleen. Samalla saadaan Teknisen Liikelaitoksen tilapalveluyksikön vuosittainen liikevoitto kasvatettua niin suureksi, että kaupungin insinööritaustainen virkamiesjohto voi rehennellä näillä mahtituloksilla ja samalla sitten pakotuttaa leikkauksia opetus-, kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveystoimeen, joiden selkänahasta nämä mahtavat voitot tehdään. Korkeat vuokrat vaikuttavat siis olevan kaupungin hallinnon ylläpitämää sumutusta, johon nojaten saadaan ns. pehmeät kaupungin hallintoalat näyttämään niin tuottamattomilta, että niiden ulkoistaminen näyttää yhä tarpeellisemmalta. Huijausta siis.


2. "Yhteistyö pelkkää sanahelinää"
K: Oulun seudun festivaalien yhteistyöstä on puhuttu pitkään, mutta tähän mennessä tulokset ovat olleet vaatimattomia ja tapahtumat pahoin päällekkäin. Kaikki järjestäjät sanovat periaatteessa kannattavan yhteistyötä, mutta sillä ehdolla, että mikään ei muutu ainakaan heidän festivaalissa. Kannattaako vielä yrittää yhteispeliä, jopa Oulun juhlaviikkoihin - vai lyödäänkö kintaat naulaan ja jatketaan kukin tahoillaan, vaatimattomilla linjoilla?

V: Koen tapahtumajärjestäjänä todella loukkaavaksi väitteen, että "kaikki järjestäjät sanovat periaatteessa kannattavan [sic] yhteistyötä, mutta sillä ehdolla, että mikään ei muutu ainakaan heidän festivaalissa [sic]." Totta kai yhteistyötä tehdään ja lisätään koko ajan. Hävettää Kalevan puolesta tuollaisten väitteiden esittäminen - tahtooko Kaleva aktiivisesti olla vesittämässä kulttuuritoimijoiden yhteisponnistuksia vähättelemällä niitä?


3. "Musiikkikeskukseen näyttelytiloja"
K: Nyt kun Oulun musiikkikeskuksen yhteyteen vihdoin viimein suunnitellaan tiloja Oulun konservatorion pop- ja jazzmusiikin koulutukselle, kannattaisiko samalla lisätä Madetojan salin viereen myös kokous- ja näyttelytiloja sekä kunnollinen ravintola?

V: Eikö sitä Madetojan salia jo nyt käytetä kokoustilana? Nämä rakennusasiat ovat kaavoitusjuttuja, ja ylimääräisten tilojen suunnittelu vain hidastaisi konservatorion kipeästi tarvitsemien lisätilojen rakentamista. Ymmärtääkseni siis.
Ravintola- sekä kahvilatiloja musiikkikeskus kyllä kaipaisi. Näyttelytiloja ei niinkään mielestäni - realisisesti ajatellen uusien näyttelytilojen lobbaaminen pitää keskittää jonkinlaisen taidehallityyppisen toiminnan saamiseksi Ouluun, ja tälle luontevin paikka on keskustan tai Myllytullin/Hupisaarten tienoilla, mihin museotoiminta Oulussa on muutenkin keskittynyt. Musiikkikeskuksen ravintolapalvelut palvelisivat myös runsaasti rakennettua Etu-Lyötyn aluetta, mistä ihmiset Madetojan Huilun kautta nyt Taka-Lyöttyynkin sukkelasti kulkevat.


4. "Mitä taidetunteja ja mistä?"
K: OPM:ssä kaavaillaan taide- ja taitoaineiden lisäämistä opetussuunnitelmiin. Asia on tärkeä aikana, jolloin kaivataan yhteisöllisyyttä. Tarkoittaako taide- ja taitoaineiden lisäys ehdokkaiden korvissa urheilua, kuvataidetta vai musiikkia? Mikä olisi sopiva painotus ja mistä aineista otetaan pois?

V: Mitäkö taidetunteja? Totta kai sekä musiikkia että kuvataidetta, minkä lisäksi luovaa kirjoittamista. Luovan kirjoittamisen voi sisällyttää äidinkielen opetussuunnitelmaan - painotetaan jälleen kaunokirjallisuuden lukemista myös. Mutta mistä aineista tunnit pois? Tuohon en osaa vastata, koska en ole perillä opetussuunnitelmien tämänhetkisistä tuntimääristä.

Musiikin, kuvaamataidon (kuten sitä kutsuttiin minun koulussa ollessani) sekä luovan kirjoittamisen keinoja voi toki käyttää muidenkin aineiden opetuksessa. Esimerkiksi itselleni kaikista ulkoa opeteltavista rimpsuista ovat parhaiten jääneet mieleen ne, jotka ala-asteen opettajani opetti meille laulun avulla: Tornio Kee-mi / Oulu ja Raa-he / Kokkola Pietarsaari Uuskaarlepyy / Vaasa ja Kaskinen Kristiina Poo-ri / Rauma ja Uusiikaupunki / Maarianhamina / Turku Naantali / Hankoo Tammisaari Helsinkii / Porvoo Loviisa / Kotka Hamina / oo-vaat raan-nikkokauu-punkee-ja." Ja näin edelleen. (Nyt on toki tullut muutama lisää... Espoo ja Vantaa ainakin.)

Itselleni taideaineet ovat liikuntaa tärkeämpiä lisättäviä, jo siitäkin syystä, että lapsille tarjotaan ainakin Oulussa huomattavasti enemmän koulun ulkopuolisia harrastemahdollisuuksia urheilun piirissä.


5. "Festivaalit junnaavat paikoillaan"
K: Oulun seudulla on lukuisia kulttuuritapahtumia, jotka ovat vaarassa näivettyä rahan ja näköalojen puutteeseen, esimerkiksi ilmakitaran MM-kisa. Miksi päättäjät eivät ymmärrä tällaisten tapahtumien arvoa? Miten niiden kehittämistä pitäisi tukea?

V: Jälleen jollain tapaa loukkaava kysymys. Ettäkö ilmakitaran MM-kisa näivettymässä? Meitä ehdokkaita pyydetään taas parjaamaan kaupungin hallintoa, mikä tietysti on helppoa - varsinkin minulle, kun en ole minkään valtuustopuolueen edustajana vaaleissa ja siten voin vaatia muita tilille.

Toki voisin sanoa, jos haluaisin, että Oulussa on keskimääräistä ahdasmielisempi päättäjäkunta, ja saattaisin olla oikeassakin, mutta olisiko siinä mitään järkeä? Ja totta kai voisin julistaa, että päättäjien pitäisi ymmärtää muunkin kuin teknologisten innovaatioiden arvo, mutta olisiko tämmöinen sormella osoittelu rakentavaa? Kaikki puolueet tuntuvat nyt vaalien alla kuitenkin olevan sitä mieltä, että jotain pitäisi tehdä, ja minua itseänikin ärsyttää oma populismini, kun kysyn, että miksi sitten ette ole tehneet.

Mutta vastatakseni jollain tavalla rakentavasti: päättäjien pitää uskaltaa tukea Oulun tapahtumia kuuntelemalla tapahtumien järjestäjiä ja todella toimimalla näiden toiveiden mukaan. Lisäksi Oulun kulttuuritoimen työntekijöiden pitäisi nykyistä paremmin tutustua Oulun kulttuuritoimintaan, eikä piilottautua paperipinojen taakse toimistoihinsa. Kuinka muut päättäjät voivat tietää, missä Oulun kulttuurielämä menee, jos se ei kiinnosta edes kulttuurijohtajaa? (Viittaan tässä Kalevasta viimeisen vuoden aikana lukemaani juttuun, jossa kulttuurijohtaja toteaa, että mieluummin pitäytyy erossa taiteentekijöiden ryvettävistä keskusteluista kuin osallistuu aktiivisesti ongelmien ratkaisemiseen. Toivottavasti kulttuuritoimituksella on tämä artikkeli tallessa, itse olen sen hukannut.)


6. "Mikä on vapaan kentän arvo?"
K: Vapaan kentän kulttuuriväki on raikastanut Oulun ilmettä viime vuosina. Mutta kaupungista puuttuu tarvittava tila, kulttuuritalo. Mistä sellainen löytyisi ja kuinka nopeasti? Olisiko syytä tehdä Oulu15-hankkeesta näkyvä vapaan kentä etujen ajaja?

V: Toiseen kysymykseen vastaan ensin. Oulu15-hanke tuntuu menettäneen alkuperäisen tarkoituksensa. Visiot kulttuurin kehittämisestä jouhevana resurssiapuinstrumenttina ovat kuolleet, ja tilalle on tullut yrityshautomo. EU-hankkeita tuntevat ihmiset ovat minulle kertoneet, että Oulun kaupunki toimii tällä hetkellä EU-ohjeiden vastaisesti kohdentaessaan Oulu15-hankkeen varoja omien, Ouluseutu Yrityspalveluissa työskentelevien neuvojien palkkioihin. Täällä kolmannella sektorilla, missä itsekin toimin, on ilmassa jo jonkinlaisia toivon menettämisen tunteita Oulu15:n suhteen - on suuri epäilys siitä, että pientenkin resurssien saaminen taloudellisesti kannattamattoman taiteen ja taloudellisesti kannattamattomien tapahtumien tukemiseen tulisi vaatimaan niin mittavaa paperisotaa ja byrokratiaa, ettei vastaavaa hyötyä juuri syntyisi. Keskushallinnon alaisena Oulu15-hanke näyttää pelottavasti hautautuvan hallintoon, ja meidän kaikkien pienten tekijöiden pitää keksiä jotain muuta päidemme menoksi.

Ensimmäinen kysymys. Oulu ei tarvitse yhtä massiivista kulttuuritaloa. Oulu tarvitsee kaupungin taholta luottamusta tekijöihin. Oulussa voitaisiin ottaa mallia esimerkiksi Kajaanista (Generaattori), Tampereelta (Hirvitalo, Pispalan nykytaiteen keskus) tai Porista (Annis, Galleria 3h+k), missä kaupunki on antanut tiloja nuorten ja nuorehkojen taiteen tekijöiden itsenäiseen käyttöön. Porissa Annankadun kulttuuritila on suurehko rakennus, mutta Galleria 3h+k esimerkiksi vanha puutalo, samoin kuin Pispalan Hirvitalo, jonka kulttuuriväki on pelastanut rapistumiselta ottamalla sen käyttöön - Tampere pyytää talosta nimellistä vuokraa, ja vuokraajat huolehtivat talon lämmityksen, sähköt sekä muun ylläpidon, samalla kun järjestävät jatkuvasti kaupungin kulttuuriprofiilia korottavaa taidetoimintaa.

Oulussahan vanhojen rakennusten ylläpito on yleensä hoidettu niin, että kaupunki tai rakennusyhtiö antaa suojellun talon olla kylmillään siihen saakka, kunnes sen kunnostaminen on mahdotonta, jolloin paikalle sattuu joku tuhopolttaja. Voi niitä pyromaaneja, kun aina sattuvat semmoiseen aikaan! Nyt nopeasti toimimalla kaupunki voisi ostaa vaikkapa Reinilän talon, jos sillä ei muita tyhjiä tiloja ole käyttöön luovutettavaksi, ja antaa sen nuoren taiteen käyttöön. Vaan muitakin tyhjiä rakennuksia lie, joille kaupungin Tekninen Liikelaitos ei vain osaa keksiä käyttötarkoituksia. Kaupungilla itselläänhän ei TekLin mukaan ole mitään intressejä itse kehittää esimerkiksi Lasaretinväylää, mutta se haluaisi siihen kuitenkin jonkun grynderin rakentamaan julkisia tiloja kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. Mielenkiintoinen argumentaatio siinä.


7. "Qstock tallautuu takamaille"
K: (Lyhennettynä: pitäiskö Qstockin saada jatkaa Kuusisaaressa?)

V: Totta kai Qstockin pitäisi voida jäädä Kuusisaareen. Tästä ei tartte sen pitempään jaaritella.


8. "Viekö raha Pikisaaren taiteilijoilta?"
K: [leikkaan taas turhaa jaarittelua] Voittavatko kulttuuri ja kulttuurityöläiset rahan mahdin?

V: Rahan mahti pienenee koko ajan, kun pankit maailmalla joutuvat vastaanottamaan valtioiden apua. Ja se alkaa tehdä yhteistyötä kulttuurin kanssa.


9. "Naapurikunta jakamaan menoja"
K: Kulttuurin kuluttaja ei katso kuntarajoja, kun hän lähtee hakemaan elämyksiä. Oululainen veronmaksaja toivoisi, että naapurikunnatkin jakaisivat näiden kalliiden kulttuurilaitosten kustannuksia. Pitäisikö esimerkiksi Oulun teatterin ja Oulu Sinfonian lipunhintoihin tuoda kotikunta-alennus?

V: Ei mitään kotikunta-alennuksia. Kuka on tämä 'oululainen veronmaksaja', joka toivoo? Pitäisikö samalla periaatteella oululaisen teatteriystävän maksaa Kajaanissa lipustaan jotain 30-40 euroa? Tai Haukiputaan Teatterikuopalla? Kuntaliitoksia tulee kuitenkin tapahtumaan sen verran, että Kalevan hypoteettisen kateellinen 'oululainen veronmaksaja' ei ole enää niin kateellinen.


10. "Pitäisikö Valistustalo kuopata?"
K: Vuonna 1918 perustettu Oulun Valistustalo Oy jakaa vuosittain apurahoja oululaiselle esittävälle taiteelle, viime vuonna 128 300 euroa. Tilikauden tulos oli viime vuonna osakejärjestelyjen vuoksi huikeat 3,7 miljoonaa euroa. Oulun kaupunki omistaa Valistustalon koko osakepotista noin 65 prosenttia. Valistustalo on kuitenkin joutunut yhtiömuotonsa takia verottajan hampaisiin, koska osakeyhtiöitä pidetään erittäin harvoin verotuksessa yleishyödyllisinä. Pitäisikö 90-vuotias yhtiö yrittää purkaa ja perustaa sen tilalle jotain verotuksellisesti ajanmukaisempaa, vaikka kulttuurisäätiö?

V:Valistustalon säätiöittäminen lienee pakollista uusien verolakien myötä. Mutta sehän jatkaa toimintaansa nykyisen kaltaisena sittenkin, että eihän tässä ole mitään suurta hätää. Elekää te siellä Kalevassa aina tehkö kärpäsistä härkäsiä.


Paavo J. Heinonen
Ehdokas 545, Valitsijayhdistys Paavo Johannes Heinonen

4 kommenttia:

estarck kirjoitti...

Hyvin puhuttu, Paavo!

Joni kirjoitti...

Aamen.

Elina kirjoitti...

Hyvä, Paavo, edelleen.

Ps. Pitää olla ilmaisutaitoa.

Anonyymi kirjoitti...

http://suomenkirjastoseura.fi/etusivu/seura/kuntavaalit/kortti

Paavo, pliis, muista myös meitä kirjastolaisia!

T. tuleva kirjastotäti