perjantai 24. lokakuuta 2008

Ahistaa

Tai siis ahisti. Tännään. Vasta kolomen jäläkeen jaksoin kotua vengota ulos.

Tuo harmaus. Tuli vettä, nii ei vaan viittiny. Asumistukipaperit aioin toimittaa kelalle tännään, mutta en jaksanu.

Jos miut valitaan, lupaan tehdä kaikkeni sen eteen, että Ouluun saadaan enemmän aurinkoisia päiviä ja vähemmän harmautta.

Moskovan olympialaisissa kuulemma tekivät niin, että jotaki jauhetta lentokoneista levittivät mikä hajotti pilivet. Oiskohan niillä jääny sitä vielä. Jos saahaan aurinko meille, ei haitat palijua paina siinä vaa'assa.

torstai 23. lokakuuta 2008

Lissää suosituksia

Eli nyt kannattaa kuluttaa.

Ekakski tänä viikonloppuna on tämä Kesäaika päättyy -teatterifestivaali, missä on vaikka mitä kaikkia hyvvää juttua. Akseli Klonk on pääorganisaattori, Valveella on homma. Perjantaista sunnuntaihin, kato ohojelma täältä.

Sitte pittää linkittää Acid Cinema, jonka kotisivuilta voi ladata hyviä oululaislyhytelokuvia. Acid Cinema tukee Paavoa kans.

Ja sitten vielä PSK kaupunni bar & café, missä sunnuntaina pietään Kauhuvaalivalavojaiset. Eli esitetään IIK!!-kauhuelokuvafestarin viime vuoden lyhärikilpailun parhaita ja sitte loppuillasta YLE TV1:n uunituore kauhutuotanto "Kuntavaalit 2008". Ku eivät oo vielä kerenneet tuota leffaohjelmistoa ladata paskiksen sivuille, niin laitanpa tähän:

Klo 16 ja 18:
Uhripuu
Ohj. Ali Charmi 2007, 27 min
Kauhua sukutilalla. Perinteitä vaalien.


Klo 17 ja 19:
Viiden lyhärin sikermä:

1.Wire in the Woods
Ohj. Heikki Hyvänen 2007, 3 min

2. Hissi (Neo Arena Horror Award, IIK!! 2007)
Ohj. Leo Myllys 2006, 4 min

3. Nachtessen (Kunniamaininta, IIK!! 2007)
Ohj. Mika Tervonen 2007, 3 min

4. Katalyytti (Pääpalkinto, IIK!! 2007)
Ohj. Tapani Hiedanniemi 2007, 10 min

5. Pillipiipari (Yleisön suosikki, IIK!! 2007)
Ohj. Taneli Rantakokko 2007, 1 min

... että tämmöstä. Ilimanen sissäänpääsy ja kahavitki tarjotaan.

Ja ai niin, se IIK!! on taas ens viikolla. Älyttömän hyvä ohojelma. Käykää vaikka ite kattomassa:
http://www.iikfestivaalit.net/

Ja muistakaahan äänestää sunnuntaina, jos ette vielä oo kerinny!

keskiviikko 22. lokakuuta 2008

Hyvvää Oulusta

... ja kaketsulta. Monella tavalla. Vaikka en oo tämän räppiskenen suurkuluttaja, niin hyvät jutut kolahtaa kuitenki. Puukko-Allu K.G.B. eli Kaukovainio Ghetto Boys on paikallista kammaa, jota ois tärkiä monien kuunnella, päättäjien myöskin, koska alakulttuuri ja alan musiikki tarttuu tiiviisti yhteiskunnan kipukohtiin.

Ja samalla tavalla niinku kaikki graffititaiteilijat ja rokkimuusikot ja katurunoilijat ja performanssitaiteilijat ja muut yhteiskunnan ja rahan valtaa kritisoivat taiteilijat ja harrastajat ja järjestöaktivistit, K.G.B.:kin on ymmärtääkseni joutunut kohtaamaan ennakkoluuloja, kiusantekoa ja häirintää - olemisen ja itsensä toteuttamisen vaikeuttamista - monien erilaisten viranomaisten taholta. Puukko-Allu räppää väkivallasta, puukoista ja pyssyistä, mutta ei se tarkota sitä, että K.G.B. oikiasti ois siellä kaketsulla porukkaa potkimassa. Miks poliisit tulee räppäreitten oville, kun joku on jossain saanu kettingistä, kun ei ne mee Ari Paulowinkaan ovelle, vaikka Arin dekkarissa ois satuttu ihminen surmaamaan? Tai Limingan taidekouluun oppilaita hakemaan, kun - mie näin - joku heistä on maalannu metrisen revolverin kankaalle?

Mutta K.G.B:täkin pitäs kuunnella, ja kuunnella vakavasti. Nää jätkät tuntee sitäki porukkaa, joilla oikiasti on vaikiaa ja ongelmia, semmosia joihin pitäs tarttua. Kuunnella näitä ihimisiä. Näitä oululaisia ihimisiä. Alottakkaa näistä paikoista:

http://puukkoallu.com/

http://www.myspace.com/puukkoallukgb


... ja pittäähän tämä mainita ihan silläki, ku Puukko-Allukin tukkee Paavoa sen verran, että nuita mun mainoskuvia ja -videoita omilla sivuillaan pitää kans. Niin ja siis ohan tuo hyvä levy, siks kans.

Vastauksia kysymyksiin

Vieläkin jotenkin hämmentää tämä, että kai sitä sitten pitää pystyä ihan kaikkien kanssa puhumaan ja keskustelemaan kun ja jos siellä valtuustossa asioita hoitelee. Onhan tuota kokemusta onneksi jonkun verran tästä julkisesta roolista. Niin sillä näitä horisen, kun viikonloppuna tuli sähköpostiin yhdeltä äänestäjältä joitakin lisäkysymyksiä. Oli vaalikoneista vastauksiani lukenut, ja halusi täydennystä. Joitain asioita olin miettiny aiemminkin, joitain en. Pyysin sitten luvan laittaa nämä pohdintani tänne blogiin kanssa.


1. miksi et kuulu mihinkään puolueeseen ja jos olisi pakko valita puolue, niin mikä se olisi?

Mikään puolue ei tunnu tällä hetkellä ideologialtaan taikka teoiltaan (ainakaan Oulussa) semmoselta, että oisin voinu lähteä listalle mukaan - edes sitoutumattomana - ja katsoa itseäni peilistä joka aamu. Mie oon (ainakin vielä) kovin idealistinen oman itseni ja toimintani suhteen, ja jääräpäinen toisaalta myös. Eräs ystäväni huomautti, että voisinhan mennä sitoutumattomana jonkun puolueen listoilta valtuustoon ja välittömästi siellä sitten erota ryhmästä. Mutta huijaukselta olisi sellainen tuntunut.

Toisaalta näen, että politiikka on nykyään liiaksi leimautunut puoluepolitikoinniksi. Monet jättävät äänestämättä kunnallisvaaleissa, kun eivät halua äänestää mitään puoluetta. Eli osaltani haluan tarjota puolueettoman vaihtoehdon sekä jonkinlaisena esimerkkinä olla siitä, että varsinkin kunnallispolitiikan pitäisi olla ja sen pitäisi myös näyttäytyä kuntalaisille ihmisten (eli Oulussa oululaisten) yhteisten asioden hoitamisena, ei puolueiden yhteisten asioiden hoitamisena. Vielä vuosi sitten ajatuksissani oli, että voisi koota semmosen parinkymmenen ehdokkaan listan, jonka keskeisesti ajama asia ois ollu kulttuuri, jotta kuntalaiset saisivat vaaleista oikeasti sen käsityksen, että tässä on kyse asioista eikä puolueiden keskinäisestä kilpailusta vain. Mutta se jäi, kun aika meni kaikkiin muihin puuhiin ja järkkäämisiin, ja kun keväällä vielä näytti, että Oulussa kulttuuriasiat menevät hyvään suuntaan. Nyt taas näyttää huonommalta siinä suhteessa.

Ja jos olisi ollut pakko valita, Vasemmistoliitto olisi varmaan ollut. Vihreät ja SDP pyysivät. Mutta kuitenkin omia perusturva- ja kuntapalveluajatuksiani lähimpänä olisi vasemmistoliitto, ja vasemmistolaiseksi itseni kyllä miellän poliittisella kartalla.


2. mitä olisi ne asiat joihin ottaisit heti ensimmäisenä kantaa, jos pääset ehdokkaaksi?

Joukkoliikenteen tilasta ja kehittämisestä olisi varmaan joku yhteinen aloite muiden nuorten valtuutettujen kanssa, semmosta on ilmassa. Ja sitten tarttuisin kulttuurilautakunnan jakamiin harkinnanvaraisiin avustuksiin, joiden määrään (n. 700 000 euroa ollut vuositasolla viime aikoina) pitäisi kipeästi saada muutama sata tuhatta lisää. Vaan en ole ihan varma, ehtiikö nyt valittava valtuusto vielä ensi vuoden budjettia rukkaamaan. Sitten yrittäisin saada vielä jotenkin peruttua Matkakeskuksen rakentamisen, jolla tuhotaan Oulun vanhaa rakennuskantaa ihan syyttä.


3. mitä mieltä olet Tanja Karpelasta?

Kun Karpela (välillä Saarela) oli kulttuuriministerinä, olin monta kertaa pettynyt hänen toimintaansa. Esimerkiksi uuden tekijänoikeuslain hän nähdäkseni jotakuinkin sössi. Eli siitä tuli huono. Kulttuurilehti- ja ystävyysseuratuetkin ministeri meinasi päästää puolittumaan. Mutta onneksi sai ne pidettyä sitten ennallaan, kun kansalaisjärjestöt alkoivat pitää ääntä.


4. mitä mieltä olet alkoholin hinnankorotuksesta?

En minä usko, että alkoholin hinnankorotuksella saadaan aikaan niitä kansanterveydellisiä etuja, joilla sitä perustellaan. Itse kun olen EU-mittareilla köyhä (peruspäivärahalla juuri nyt), ja kun satun tykkäämään tuontioluista, niin tuntuu vain köyhän kiusaamiselta niiden jatkuva hinnan nostelu. Ja siltä, että rikas eliitti haluaa olla ainoana maistelemassa laatuviskejä ja hintapolitiikalla evätä tämä nautinto muilta. Vähän tulee mieleen se, kun Piia-Noora Kauppi muutama vuosi sitten sanoi Kalevan haastattelussa, että työttömillä ei pitäisi olla oikeutta omistaa kännykkää tai käydä elokuvissa.


5. mikä olet ammatiltasi?

Kirjallisuuden maisteri olen. BA-tutkinnon suoritin Stirlingin yliopistossa Skotlannissa (1998-2002) ja päälle Master of Arts -tutkinnon Sussexin yliopistossa Englannissa (2003). Sen jälkeen olen tehnyt sekalaista teksti- ja kulttuurityötä täällä Oulussa. Kulttuurilehti Kaltiossa olen ollut toimittajana - harjoittelupalkalla pari vuotta ja sittemmin pienellä lehtikohtaisella palkkiolla - huhtikuusta 2004 lähtien.


6. miten ajat lapsiperheiden ja vanhusten etuja? (tietääkseni sinulla ei ole lapsia ja oletko koskaan tehnyt työtä lasten, vanhusten kanssa?)

Äitini on lastentarhanopettaja ja työskennellyt Oulun kaupungin palkkalistoilla kohta 30 vuotta, ja sitä kautta olen saanut ja saan kuulla päivähoitosysteemin epäkohdista kyllä. Aika vahvasti näyttää siltä, että tilaaja-tuottaja-malli on tuonut päiväkoteihin Oulussa paljon turhaa paperityötä, mikä on poissa itse lasten parissa olemisesta. Tätä ainakin yrittäisin korjata. Eli poistaa tilaaja-tuottaja-mallia sote-puolelta.

Ja lisää työntekijöitä tarvittaisiin sinne. Palkata siis. Kuin myös vanhustenhoitoon.
Sen enempää en pysty sanomaan, kun ei ole tuon hallintokunnan asiat kovin hyvin hallussa.

Ai niin, vuoden olen ollut töissä laitosapulaisena Mäntyrinteen päiväkodissa. Siviilipalvelun suoritin siellä. Ja kaksi kummilasta on tässä kaupungissa, kaksi ja puoli vuotta toinen ja toinen noin kuusi kuukautta. Ja virallisesti olen setä ollut kolmen viikon ajan nyt. Että kokemusta lapsista on; yhden taiteilijaystävän kanssa on vitsailtukin, että pitäisikö perustaa yksityinen päiväkoti, kun kavereilla on jo sen verran jälkikasvua että siitä jo saisi kyllä ryhmän koottua.


7. miten ajat liikuntapalveluiden etuja? Miten kunnan pitäisi ottaa rahallisesti osaa liikuntapalveluiden rakentamiseen/korjaamiseen/kehittämiseen?

Kaupunki tarjoaa puitteet. Tai vähintäänkin raamit puitteille. Minun nähdäkseni - en kyllä paljoa näitä palveluja kuluta - Oulussa on aika hyvin paikkoja liikunnalle. Enemmän ehkä tarvisi sillä tavalla vapaasti käytössä olevia kenttiä, jalkapallokenttiä ym. kesäisin vaikka, että niille voisi ihmiset keskenään mennä pelailemaan, muutkin kuin seuratoiminnassa mukana olevat. Kun kaikki eivät halua liittyä seuroihin. Kun olin ulkomailla opiskelemassa, joka kesäloma oli Peltolasta jäänyt nurmikenttiä Nokian tuotantolaitosten alle, mikä oli minusta kovin surullista.

Kommenttini ökyrikkaiden golfkentistä yritti letkauttaa siihen suuntaan, että kaupungin ei pitäisi laittaa rahojaan tällaisiin liikuntapaikkoihin vaan sellaisiin, joiden käyttäjäkunta on mahdollisimman laaja. Esimerkiksi Raatin peruskorjausta kannatan, vaikka se onkin kallis, jo siitäkin kulttuurintekijän itsekkäästä syystä, että stadionilla voi järjestää jos jonkinlaista tapahtumaa.

Tiettyjä piilotukia haluaisin läpinäkyvämmiksi myös liikuntapuolella. Jotenkin itseäni ärsyttää, että Oulun Energian asiakkaat joutuvat kaikki laskuissaan maksamaan myös sponsorieuroja Oulun Kärpille (jotka siis pelaavat kiekkoa Oulu Energia Areenalla...). Tällä tavalla yhteiset rahat valuvat kuin huomaamatta kuitenkin aika pienen porukan käyttöön.

Nyt just tuli mieleen tämmönen sana kuin lähiliikunta. Eli asukastupien ym. vastaavien toimintaan voisi tuoda mukaan enemmän liikuntajuttuja, ettei kaikkien tarttis ajaa autollaan jonnekin kauas. Koulujen liikuntasalien ja urheilukenttien käyttöä voisi tehostaa tämmöseen. Oon aikasemmin ajatellu vastaavaa kultturiasioissa - runoiltoja, huoneteatteria, trubaduurikeikkoja - mutta toki liikunta-asioissakin tätä olemassaolevaa lähidemokratiatoimintaa vois käyttää paremmin asukkaiden hyväksi.


... jepu. Vielä vähän aikaa kerkeilee vastailemaan ennen vaaleja, jos jollaki on vielä jottain mielen päällä. Tänne vaikka niitä omia tärkeitä asioita kirjatkaa.

maanantai 20. lokakuuta 2008

Reilun kaupan kahavitauko tiistaina!

Täsä ku on tämän Reilun kaupan viikon alakuun tämmönen tempaus ku
Maailman suurin reilun kaupan kahvitauko
niin aattelinpa itekkin pistää sumpit pöhisemmään.

Elikkä ku mie päivystän tiistaina 21.10. sopivasti Galleria 5:ssä (Hallituskatu 5) näyttelyvahtina kello 14-18, niin tulukaapa jos kerkiätte tai satutte niin tänne kahaville. Samalla voip katella näyttelyä taikka jutella mukavia.

Kaleva ja kulttuurikysymykset

Kalevan kulttuurisivut esitti viime keskiviikkona kymmenen kysymystä kulttuurista, joihin he halusivat Oulun valtuustoehdokkailta vastauksia. Kun Kaleva ei kuitenkaan vastauksia julkaise kokonaisina, vaan leikkelee ne helppolukuisiksi lööppiteksteiksi, ajattelin tännekin vastaukseni laitella.

Huomautettakoon, että Kalevan kulttuuritoimituksen "Kymmenessä kysymystä kulttuurista" on niitä itse asiassa viisitoista. Joista suuri osa aika huonoja - itsestäänselviä, tyhjiä tai muuten asiantuntemattomia. Mutta ne kai on kohdennettu enimmäkseen asiantuntemattomille ehdokkaille, joiden tapana on näin vaalien alla antaa ympäripyöreitä, tyhjiä ja itsestäänselviä vaalivastauksia.

Minua ihmetyttää myös se, että Kalevan kulttuuritoimitus ei nähnyt sunnuntaina 19.10. Valve Caféssa Merikoskikerhon järjestämää kulttuurivaalipaneelia sen arvoiseksi, että olisi sitä huomioinut millään tavoin. Hämmästyttävä mielenkiinnon puutteen osoitus Oulun kulttuurikeskustelusta lehdeltä, joka valittelee sitä, ettei kulttuurikysymyksiä nosteta esille kampanjoinnissa.


1. "Rahat oikeaan osoitteeseen"
K: Oulu käyttää kulttuurille suunnattuja valtionapuja aivan muihin tarpeisiin. Miksi? Esim. teatterille, orkesterille ja taidemuseolle kuuluvia rahoja valutetaan toisiin taskuihin. Olisiko aihetta suunnata rahat sinne minne ne on tarkoitettu? Lisäksi teatteri maksaa yli 2,2 miljoonan euron vuosivuokraa kaupungille. Miksi vuokra on isompi kuin muualla maassa?

V: Opetusministeriö tulee perimään Oulun kaupungilta takaisin teatterin ja orkesterin korotetut valtionosuudet, jos niitä ei kohdenneta tarkoituksenmukaisesti. Tätä korosti Valtion teatteritoimikunnan jäsen Ahti Ahonen. Joten Oulun kaupunki tulee käyttämään nämä oikeisiin kohteisiinsa, ei sillä ole muuta vaihtoehtoa. Asiantuntemattomuutta lienee ollut jossain päätöksentekoportaassa, kun on esitetty, että näin ei tehtäisi - huolestuttavaa sinänsä.

Vuokrien suuruuden syytä en tiedä, kun en ole vielä ollut asioista päättämässä. Myöskään teknisen lautakunnan puheenjohtaja ei sunnuntain paneelissa kommentoinut asiaa, kun se nousi esille. Kaupungin teatteriltahan vuokraa perii Oulun kaupunki, joka saa kulttuuribudjettinsa näyttämään isolta ja hienolta sisällyttämällä siihen ylisuuria vuokria, jotka se maksaa itselleen. Samalla saadaan Teknisen Liikelaitoksen tilapalveluyksikön vuosittainen liikevoitto kasvatettua niin suureksi, että kaupungin insinööritaustainen virkamiesjohto voi rehennellä näillä mahtituloksilla ja samalla sitten pakotuttaa leikkauksia opetus-, kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveystoimeen, joiden selkänahasta nämä mahtavat voitot tehdään. Korkeat vuokrat vaikuttavat siis olevan kaupungin hallinnon ylläpitämää sumutusta, johon nojaten saadaan ns. pehmeät kaupungin hallintoalat näyttämään niin tuottamattomilta, että niiden ulkoistaminen näyttää yhä tarpeellisemmalta. Huijausta siis.


2. "Yhteistyö pelkkää sanahelinää"
K: Oulun seudun festivaalien yhteistyöstä on puhuttu pitkään, mutta tähän mennessä tulokset ovat olleet vaatimattomia ja tapahtumat pahoin päällekkäin. Kaikki järjestäjät sanovat periaatteessa kannattavan yhteistyötä, mutta sillä ehdolla, että mikään ei muutu ainakaan heidän festivaalissa. Kannattaako vielä yrittää yhteispeliä, jopa Oulun juhlaviikkoihin - vai lyödäänkö kintaat naulaan ja jatketaan kukin tahoillaan, vaatimattomilla linjoilla?

V: Koen tapahtumajärjestäjänä todella loukkaavaksi väitteen, että "kaikki järjestäjät sanovat periaatteessa kannattavan [sic] yhteistyötä, mutta sillä ehdolla, että mikään ei muutu ainakaan heidän festivaalissa [sic]." Totta kai yhteistyötä tehdään ja lisätään koko ajan. Hävettää Kalevan puolesta tuollaisten väitteiden esittäminen - tahtooko Kaleva aktiivisesti olla vesittämässä kulttuuritoimijoiden yhteisponnistuksia vähättelemällä niitä?


3. "Musiikkikeskukseen näyttelytiloja"
K: Nyt kun Oulun musiikkikeskuksen yhteyteen vihdoin viimein suunnitellaan tiloja Oulun konservatorion pop- ja jazzmusiikin koulutukselle, kannattaisiko samalla lisätä Madetojan salin viereen myös kokous- ja näyttelytiloja sekä kunnollinen ravintola?

V: Eikö sitä Madetojan salia jo nyt käytetä kokoustilana? Nämä rakennusasiat ovat kaavoitusjuttuja, ja ylimääräisten tilojen suunnittelu vain hidastaisi konservatorion kipeästi tarvitsemien lisätilojen rakentamista. Ymmärtääkseni siis.
Ravintola- sekä kahvilatiloja musiikkikeskus kyllä kaipaisi. Näyttelytiloja ei niinkään mielestäni - realisisesti ajatellen uusien näyttelytilojen lobbaaminen pitää keskittää jonkinlaisen taidehallityyppisen toiminnan saamiseksi Ouluun, ja tälle luontevin paikka on keskustan tai Myllytullin/Hupisaarten tienoilla, mihin museotoiminta Oulussa on muutenkin keskittynyt. Musiikkikeskuksen ravintolapalvelut palvelisivat myös runsaasti rakennettua Etu-Lyötyn aluetta, mistä ihmiset Madetojan Huilun kautta nyt Taka-Lyöttyynkin sukkelasti kulkevat.


4. "Mitä taidetunteja ja mistä?"
K: OPM:ssä kaavaillaan taide- ja taitoaineiden lisäämistä opetussuunnitelmiin. Asia on tärkeä aikana, jolloin kaivataan yhteisöllisyyttä. Tarkoittaako taide- ja taitoaineiden lisäys ehdokkaiden korvissa urheilua, kuvataidetta vai musiikkia? Mikä olisi sopiva painotus ja mistä aineista otetaan pois?

V: Mitäkö taidetunteja? Totta kai sekä musiikkia että kuvataidetta, minkä lisäksi luovaa kirjoittamista. Luovan kirjoittamisen voi sisällyttää äidinkielen opetussuunnitelmaan - painotetaan jälleen kaunokirjallisuuden lukemista myös. Mutta mistä aineista tunnit pois? Tuohon en osaa vastata, koska en ole perillä opetussuunnitelmien tämänhetkisistä tuntimääristä.

Musiikin, kuvaamataidon (kuten sitä kutsuttiin minun koulussa ollessani) sekä luovan kirjoittamisen keinoja voi toki käyttää muidenkin aineiden opetuksessa. Esimerkiksi itselleni kaikista ulkoa opeteltavista rimpsuista ovat parhaiten jääneet mieleen ne, jotka ala-asteen opettajani opetti meille laulun avulla: Tornio Kee-mi / Oulu ja Raa-he / Kokkola Pietarsaari Uuskaarlepyy / Vaasa ja Kaskinen Kristiina Poo-ri / Rauma ja Uusiikaupunki / Maarianhamina / Turku Naantali / Hankoo Tammisaari Helsinkii / Porvoo Loviisa / Kotka Hamina / oo-vaat raan-nikkokauu-punkee-ja." Ja näin edelleen. (Nyt on toki tullut muutama lisää... Espoo ja Vantaa ainakin.)

Itselleni taideaineet ovat liikuntaa tärkeämpiä lisättäviä, jo siitäkin syystä, että lapsille tarjotaan ainakin Oulussa huomattavasti enemmän koulun ulkopuolisia harrastemahdollisuuksia urheilun piirissä.


5. "Festivaalit junnaavat paikoillaan"
K: Oulun seudulla on lukuisia kulttuuritapahtumia, jotka ovat vaarassa näivettyä rahan ja näköalojen puutteeseen, esimerkiksi ilmakitaran MM-kisa. Miksi päättäjät eivät ymmärrä tällaisten tapahtumien arvoa? Miten niiden kehittämistä pitäisi tukea?

V: Jälleen jollain tapaa loukkaava kysymys. Ettäkö ilmakitaran MM-kisa näivettymässä? Meitä ehdokkaita pyydetään taas parjaamaan kaupungin hallintoa, mikä tietysti on helppoa - varsinkin minulle, kun en ole minkään valtuustopuolueen edustajana vaaleissa ja siten voin vaatia muita tilille.

Toki voisin sanoa, jos haluaisin, että Oulussa on keskimääräistä ahdasmielisempi päättäjäkunta, ja saattaisin olla oikeassakin, mutta olisiko siinä mitään järkeä? Ja totta kai voisin julistaa, että päättäjien pitäisi ymmärtää muunkin kuin teknologisten innovaatioiden arvo, mutta olisiko tämmöinen sormella osoittelu rakentavaa? Kaikki puolueet tuntuvat nyt vaalien alla kuitenkin olevan sitä mieltä, että jotain pitäisi tehdä, ja minua itseänikin ärsyttää oma populismini, kun kysyn, että miksi sitten ette ole tehneet.

Mutta vastatakseni jollain tavalla rakentavasti: päättäjien pitää uskaltaa tukea Oulun tapahtumia kuuntelemalla tapahtumien järjestäjiä ja todella toimimalla näiden toiveiden mukaan. Lisäksi Oulun kulttuuritoimen työntekijöiden pitäisi nykyistä paremmin tutustua Oulun kulttuuritoimintaan, eikä piilottautua paperipinojen taakse toimistoihinsa. Kuinka muut päättäjät voivat tietää, missä Oulun kulttuurielämä menee, jos se ei kiinnosta edes kulttuurijohtajaa? (Viittaan tässä Kalevasta viimeisen vuoden aikana lukemaani juttuun, jossa kulttuurijohtaja toteaa, että mieluummin pitäytyy erossa taiteentekijöiden ryvettävistä keskusteluista kuin osallistuu aktiivisesti ongelmien ratkaisemiseen. Toivottavasti kulttuuritoimituksella on tämä artikkeli tallessa, itse olen sen hukannut.)


6. "Mikä on vapaan kentän arvo?"
K: Vapaan kentän kulttuuriväki on raikastanut Oulun ilmettä viime vuosina. Mutta kaupungista puuttuu tarvittava tila, kulttuuritalo. Mistä sellainen löytyisi ja kuinka nopeasti? Olisiko syytä tehdä Oulu15-hankkeesta näkyvä vapaan kentä etujen ajaja?

V: Toiseen kysymykseen vastaan ensin. Oulu15-hanke tuntuu menettäneen alkuperäisen tarkoituksensa. Visiot kulttuurin kehittämisestä jouhevana resurssiapuinstrumenttina ovat kuolleet, ja tilalle on tullut yrityshautomo. EU-hankkeita tuntevat ihmiset ovat minulle kertoneet, että Oulun kaupunki toimii tällä hetkellä EU-ohjeiden vastaisesti kohdentaessaan Oulu15-hankkeen varoja omien, Ouluseutu Yrityspalveluissa työskentelevien neuvojien palkkioihin. Täällä kolmannella sektorilla, missä itsekin toimin, on ilmassa jo jonkinlaisia toivon menettämisen tunteita Oulu15:n suhteen - on suuri epäilys siitä, että pientenkin resurssien saaminen taloudellisesti kannattamattoman taiteen ja taloudellisesti kannattamattomien tapahtumien tukemiseen tulisi vaatimaan niin mittavaa paperisotaa ja byrokratiaa, ettei vastaavaa hyötyä juuri syntyisi. Keskushallinnon alaisena Oulu15-hanke näyttää pelottavasti hautautuvan hallintoon, ja meidän kaikkien pienten tekijöiden pitää keksiä jotain muuta päidemme menoksi.

Ensimmäinen kysymys. Oulu ei tarvitse yhtä massiivista kulttuuritaloa. Oulu tarvitsee kaupungin taholta luottamusta tekijöihin. Oulussa voitaisiin ottaa mallia esimerkiksi Kajaanista (Generaattori), Tampereelta (Hirvitalo, Pispalan nykytaiteen keskus) tai Porista (Annis, Galleria 3h+k), missä kaupunki on antanut tiloja nuorten ja nuorehkojen taiteen tekijöiden itsenäiseen käyttöön. Porissa Annankadun kulttuuritila on suurehko rakennus, mutta Galleria 3h+k esimerkiksi vanha puutalo, samoin kuin Pispalan Hirvitalo, jonka kulttuuriväki on pelastanut rapistumiselta ottamalla sen käyttöön - Tampere pyytää talosta nimellistä vuokraa, ja vuokraajat huolehtivat talon lämmityksen, sähköt sekä muun ylläpidon, samalla kun järjestävät jatkuvasti kaupungin kulttuuriprofiilia korottavaa taidetoimintaa.

Oulussahan vanhojen rakennusten ylläpito on yleensä hoidettu niin, että kaupunki tai rakennusyhtiö antaa suojellun talon olla kylmillään siihen saakka, kunnes sen kunnostaminen on mahdotonta, jolloin paikalle sattuu joku tuhopolttaja. Voi niitä pyromaaneja, kun aina sattuvat semmoiseen aikaan! Nyt nopeasti toimimalla kaupunki voisi ostaa vaikkapa Reinilän talon, jos sillä ei muita tyhjiä tiloja ole käyttöön luovutettavaksi, ja antaa sen nuoren taiteen käyttöön. Vaan muitakin tyhjiä rakennuksia lie, joille kaupungin Tekninen Liikelaitos ei vain osaa keksiä käyttötarkoituksia. Kaupungilla itselläänhän ei TekLin mukaan ole mitään intressejä itse kehittää esimerkiksi Lasaretinväylää, mutta se haluaisi siihen kuitenkin jonkun grynderin rakentamaan julkisia tiloja kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. Mielenkiintoinen argumentaatio siinä.


7. "Qstock tallautuu takamaille"
K: (Lyhennettynä: pitäiskö Qstockin saada jatkaa Kuusisaaressa?)

V: Totta kai Qstockin pitäisi voida jäädä Kuusisaareen. Tästä ei tartte sen pitempään jaaritella.


8. "Viekö raha Pikisaaren taiteilijoilta?"
K: [leikkaan taas turhaa jaarittelua] Voittavatko kulttuuri ja kulttuurityöläiset rahan mahdin?

V: Rahan mahti pienenee koko ajan, kun pankit maailmalla joutuvat vastaanottamaan valtioiden apua. Ja se alkaa tehdä yhteistyötä kulttuurin kanssa.


9. "Naapurikunta jakamaan menoja"
K: Kulttuurin kuluttaja ei katso kuntarajoja, kun hän lähtee hakemaan elämyksiä. Oululainen veronmaksaja toivoisi, että naapurikunnatkin jakaisivat näiden kalliiden kulttuurilaitosten kustannuksia. Pitäisikö esimerkiksi Oulun teatterin ja Oulu Sinfonian lipunhintoihin tuoda kotikunta-alennus?

V: Ei mitään kotikunta-alennuksia. Kuka on tämä 'oululainen veronmaksaja', joka toivoo? Pitäisikö samalla periaatteella oululaisen teatteriystävän maksaa Kajaanissa lipustaan jotain 30-40 euroa? Tai Haukiputaan Teatterikuopalla? Kuntaliitoksia tulee kuitenkin tapahtumaan sen verran, että Kalevan hypoteettisen kateellinen 'oululainen veronmaksaja' ei ole enää niin kateellinen.


10. "Pitäisikö Valistustalo kuopata?"
K: Vuonna 1918 perustettu Oulun Valistustalo Oy jakaa vuosittain apurahoja oululaiselle esittävälle taiteelle, viime vuonna 128 300 euroa. Tilikauden tulos oli viime vuonna osakejärjestelyjen vuoksi huikeat 3,7 miljoonaa euroa. Oulun kaupunki omistaa Valistustalon koko osakepotista noin 65 prosenttia. Valistustalo on kuitenkin joutunut yhtiömuotonsa takia verottajan hampaisiin, koska osakeyhtiöitä pidetään erittäin harvoin verotuksessa yleishyödyllisinä. Pitäisikö 90-vuotias yhtiö yrittää purkaa ja perustaa sen tilalle jotain verotuksellisesti ajanmukaisempaa, vaikka kulttuurisäätiö?

V:Valistustalon säätiöittäminen lienee pakollista uusien verolakien myötä. Mutta sehän jatkaa toimintaansa nykyisen kaltaisena sittenkin, että eihän tässä ole mitään suurta hätää. Elekää te siellä Kalevassa aina tehkö kärpäsistä härkäsiä.


Paavo J. Heinonen
Ehdokas 545, Valitsijayhdistys Paavo Johannes Heinonen

maanantai 13. lokakuuta 2008

Kallioparkista ja hirviökouluista

Tämäpä taitaa olla kysytyin asia näissä vaaleissa.

Siitä huolimatta, että Teknisen liikelaitoksen virkamiehet sekä Kallioparkin kannattajat muistavat painottaa jokaisessa puheenvuorossaan, että kyllähän se Kallioparkki on jo päätetty, että se tulee.

Tämä on klassista sumutusta.

Kallioparkin rakennuspäätös tulee valtuuston käsittelyyn vuoden 2009 puolella. Näin minä luin Kalevasta.

Äänestän EI, jos kuntalaiset minut sinne valitsevat.

Ai miksi? No siksi, että Oulun keskustaan ei tarvita niin paljon lisää parkkipaikkoja.

Ai miten niin? No siten niin, että nykyäänkin ovat nuo parkkitalot puolityhjiä monesti. Jos ihmiset eivät osaa ajaa parkkitaloonkaan, niin miten sitten kallioluolaan?

Ja siten niin, että itse haluan keskustan liikennemäärien vähenevän. Ja uskon, että niin tuleekin käymään. Kaupungin tulee liikennepolitiikassaan kohdentaa resurssit (niin rahalliset kuin työvoimankäyttö) joukkoliikenteen parannuksiin, ei yksityisautoilua suosiviin ratkaisuihin.

Autottomana päivänä laskin autoja. Kello 15.30-15.40, Aleksanterinkadun ja Pakkahuoneenkadun kulmassa. Heinäpään suunnasta risteykseen tulevat autot. 106 kappaletta oli, ja yksi moottoripyörä. Viikon kuluttua tein kontrollilaskun, samaan aikaan, kymmenen minuuttia taas. 142 autoa laskin nyt, sekä kaksi kaksipyöräistä. Yli 25 prosenttia vähemmän autoja oli siis autottomana päivänä liikkeellä. Sää oli samalla tavalla pilvipoutainen, eli sitä ei voida pitää ratkaisevana tekijänä. Minä uskon, että ainakin osa tästä merkittävästä vähennyksestä oli halvemman bussilipun (2 e) ansiota. Eli joukkoliikennettä paremmin resursoimalla voitaisiin päästä huomattaviin vähennyksiin yksityisautoilussa ja sitä myötä parkkitilan tarpeessa.

Kaikkein eniten minua ärsyttää Kallioparkkikeskustelussa se tapa, millä suuryritykset (ja tekninen liikelaitos näiden liehakoijana) kiristävät kaupunkia ja kaupunkilaisia. Esimerkiksi kun Arinan johtaja sanoo, että mehän voitais rakentaa tähän Oulun keskustaan komia kauppakeskus, mutta lällällää, eipä rakennetakaan, jos ette tee sitä Kallioparkkianne. Ja oululaisia pelotellaan sillä, että keskustasta kaikki kaupat muuttavat Kiimingin Ideaparkkiin (jota Sukarin Topi ei sitten taidakaan rakentaa, kun maailman rahamarkkinatilanne pääsi tässä vähän muuttumaan) ja että Oulu muuttuu pelkäksi aavekaupungiksi, jos ei kaiveta sitä 31 miljoonan (tai eiköhän sekin summa kerkiä kaksinkertaistua kunhan urakkatarjoukset saadaan) kuoppaa.

Meinasin kirjottaa vahingossa että kuppaa. Vähän semmonen Oulun tauti tässäkin asiassa on menossa: Teknisen Liikelaitoksen grynderikytköksiset virkamiehet vievät demokraattisesti valittuja päättäjiä kuin pässiä narussa. Vai miten sitä sanotaan.

Samat virkamiehet, jotka katsoivat sivusta eli ohi sormien, miten Oulun Energia antoi vanhan voimalaitoksen rapistua elokuun 2006 tulipalon jälkeen sellaiseen kuntoon, ettei kaupungilla muka ole enää varaa investoida sen korjaukseen. Samat virkamiehet, jotka päivittelevät, miten Oulun Energialla olisi kyllä varaa remonttiin, mutta perhana kun eivät tee, HEITÄ ei kiinnosta -- mutta perhana, Oulun Energiahan on kaupungin omistama! Miksi ei velvoiteta!

Tiedättekö miksi. Kyllähän se tuntuu kovasti siltä, että ei kiinnosta. Nykyisiä poliittisia päättäjiä tai virkamiehiä ei tunnu kiinnostavan kaupunkilaisten viihtyvyys tai hyvinvointi. Rakennusyhtiöiden ja Osuuskauppa Arinan ja muiden rahaa palvovien suuryrityksien hyvinvointi tuntuu kiinnostavan.

No, näytänkin puhuvan kaikesta muustakin kuin Kallioparkista. (Muutetaan siis otsikkoa.) Mutta se kyllä liittyykin kaikkeen. Kallioparkki ja keskustan kehittäminen ovat osa laajempaa yhdyskuntarakennetta, ainakin kaikkien Oulun ympäryskuntien asia. Liikennevirtoihin ja autoilun määrään vaikuttaa myös koulujen koko ja sijainti, vaikuttaa myös toisiaan kyräilevien itsenäisten kuntien järjetön kauppakeskusten rakentelu, vaikuttaa kaikki.

Siksipä en haluaisikaan esimerkiksi Kastellin suurkoulua rakennettavaksi. Tai siis tämä on yksi syy. Kun rakennetaan tuommosia isoja hirviöitä, tulee väistämättä koululaisille pitempiä koulumatkoja. Sitten vanhemmat joutuvat kuskaamaan lapsensa autolla kouluun, eihän niitä voi päästä yksin pyöräilemään. Tai ees kaveriporukassa.

Mie kulin Lämsänjärveltä nyt siis homeiseen Oulunsuun kouluun ja sittemmin Kastellin yläasteelle - samaa kompleksiahan ne ovat - noin puolentoista kilometrin koulumatkan yhdeksänvuotiaasta 15-kesäiseksi. Koulumatka oli hyvin tärkeää sosiaalisen kanssakäymisen aikaa, kun luokkakavereiden kanssa yhdessä saattoi kulkea. Tuntuu, että nyt kun olemme "rikastuneet" niin, että pienemmät lapset viedään kaksikinsataa metriä (siis niinkin lyhyt matka) autolla perille asti ja isommille ostetaan heti skootterit, kun saavat ajaa (tai vähän aiemminkin), lapsilta riistetään mahdollisuus itsenäiseen, aikuisista vapaaseen yhteisöllisyyteen. Ja tämän yhteisöllisyyden puutteesta syntyy hirviästi sulkeutuneisuutta ja ahdistusta ja sitten kaikkia näitä lieveilmiöitä.

Kenen intresseissä on lietsoa sitä lähimmäisen pelkoa, jonka kynsissä vanhemmat haluavat pitää lapset talutusnuorassa ja josta säikähtäneenä virkamiehet ja jopa järkevät poliitikot haluavat "turvallisuuden" nimissä ala-asteille metallinpaljastimia?

Ei hitto, nyt alakaa pistää niin vihaksi, että pitää hengähtää hetkeksi ja jatkaa myöhemmin. Tämähän liukuu tästä jouhevasti siihen, mistä aioin kirjoittaa myös, eli monien viranomaisten himoon tuhota nuorilta itseilmaisun mahdollisuudet. Oli nimittäin hyvä artikkeli uusimmassa Voima-lehdessä Helsingin Stop Töhryille -kampanjasta. Lukekaa se. Esimerkiksi Nispero Kirjakahvilasta (Pakkahuoneenkatu 5) saa tätä ilmaisjulkaisua noutaa. Referoin siitä ajatuksia ja lisäilen omiani piakkoin.

Vaalikoneista

Viikko sitten vastasin Kalevan vaalikoneeseen, mutta vieläkään ei mitään näy siellä.

Kaverit on nimittäin ihmetelleet.

Soittelin sinne tänään (taas), sanoivat hoitavansa asian.

Toivottavasti. Vähän tulee mieleen, että heikkoja taas syrjitään.

----

Lisäys myöhemmin illalla: No nyt näkyy. Olipa tappelu.

perjantai 10. lokakuuta 2008

Vaali- ym. juhlintaa lauantaina 11.10.

Jeh, huomenna on kunnon meiningit PSK kaupunnissa (Uusikatu 24). Ehdokas Heinonen juhlistaa viimeistä päiväänsä alle 30-vuotiaana järkkäämällä pippalot.

Tais siis festit tai juhlat tai miksi niitä sanos.

Kello 5:45 pm (eli post meridiem eli puolipäivän jälkeen eli iltapäivällä eli 17.45) alakaa juhlinta, ja kestää varmaan siihen asti ku baari pannaan kiinni. On nimittäin esiintymään lupautuneita kamuja muutamakin:

Jukka Takalo soolo
Riku Rousu soolo
J. Aslak Räsänen soolo
Miesorkesteri miltä kipu kuulostaa esittää kappaleen 'Läps'
TanssitEATteri Jumbo
Eino-Juhani Mutta
Christoart Ltd.
Pentti Amore & Viina Mac (Morley duo)
Sanna ja Marko aiko kans, jos saavat setin kasaan.

Levyja soittaa DJ-duo Gaylestat.

Lahjaksi (syntymäpäivä) saa tuua ittensä soittamaan tai laulamaan tai lausumaan tai muuta esitystä jos haluaa. Ja yks bändi ehkä vielä kans soittaa jos sen rumpali on paikkakunnalla. Mahollisesti sankari ite (mie siis) äityy laulamaan, jos saahaan jotain jamimenoa siinä illaks vielä. Ennenki oon paskiksen jameissa laulanu.

Ja joo, niin vaalikasaan eli kassaan otetaan lahjotuksia vastaan kans. Pitäs saaha vaalimainokset tuonne kaduille, vaneria tai muuta levyä pitäs ostella sitä varten. Ja ku itellä on tilillä nelijäkymppiä, niin pittää jostaki muualta yrittää.

Vapaa pääsy on siis, vapaaehtosia lahjotuksia vaan otetaan vastaan. Ei mitään semmosta meininkiä ku ylleensä on nuilla puoluepoliitikoilla että "seminaarimaksun" nimellä harrastetaan vaalirahoitusvilppiä.

PS. Varsinaisena synttärinäni eli sunnuntaina lupauduin Oulun Ylioppilasteatterin OYT-klubille laulamaan Ovien biisejä. Sama paikka, tais alakaa kello 17.13 tai niillä main se meno sitten. Sinne kans tai jos ei lauantaina kerkiä.

keskiviikko 8. lokakuuta 2008

Rakkikoiraksiko.

Mie oon palijon miettiny sitä, että minkälainen kunnanvaltuutettu mie oisin jos minut sinne äänestettään. Ihan omineni oon miettiny, ja sitten on kans pitäny yrittää vastata kaikille, jotka kyselee, että mitä mie siellä tekisin.

Ylleensähän (eli pitkälti aina ainaki Oulussa) kaikki valtuutetut kuuluu jonkun puolueen valtuustoryhmään. Ja valtuuston kokkouksissa esiteltävät ja käsiteltävät asiat puhutaan ensin halki puolueen valtuustoryhmän kesken. Ja puolueorganisaation kautta saa rivivaltuutettu kans aika palijon kaikellaista tietoa.

(SDP:n puheenjohtajahan tosin tuossa Kalevan mukaan valitteli, että jää vaalitenteissä alakynteen kepun Vanhasen ja kokoomuksen Pikku-Jyrkin kanssa keskustellessaa, kun ei oo yhtä hyvin informoitu ku nämä ministerit, jotka Urpilaisen mukaan saavat A4-tiivisteen asiasta ku asiasta. Ja vissiin demarit eivät pomolleen tämmöstä suo. Että turha kai miunkaan valittaa sitten.)

Niin. Takas. Mie oisin yksin oma ryhmäni, ilman järjestäytynyttä taustaorganisaatiota. En ois ees puolueeni ainoa edustaja Oulun valtuustossa, ku ei oo puoluetta takana.

Mie oon miettiny tämän niin, että miun taustaorganisaatio ois sitten tämän kaupungin ihmiset. Eli kaikki oululaiset. Periaatteessa.

Mutta mitä tämä tämmönen sitten tarkottais? Jotenki kumma ajatus. Että kaikki ihmiset. Joku vois kysyä, että eikö ne muutki siellä edusta kaikkia ihmisiä, Oulun asukkaita. Ja niin kai sen pitäs ollakkin. Vaan ku viime aikoina on alakanu pahasti näyttää siltä, että päättäjät - niin vaaleilla valitut poliitikot kuin poliitikkojen valitsemat virkamiehetkin - tekevät päätöksiä täysin kaupunkilaisten yleisiä mielipiteitä vastaan.

Tässä miun mielestä joku mättää ja pahasti.

Esimerkkeinä mainittakoon vaikka Matkakeskus, jonka rakentaminen pitäs alottaa ens vuonna. Tai Kallioparkki (jonka kaivamisen uus valtuusto vielä onneks pystyy estämään), josta joka paikassa puhumalla teknisen keskuksen johtava virkamiehistö on onnistunu sumuttamaan kaupunkilaiset taas niin, että kukkaan ei meinaa ees muistaa, että semmonen typerä kauppakeskuskolossi ku Matkakeskus aiotaan rakentaa. Tai Lasaretinväylän tontinluovutuskilpailu. Tai Pikisaaren kohtalo.

Eli ihmisten ääni pitäs saaha kuuluviin siellä, ei vaan rakennusfirmojen ja puolueiden.

- - - -
Nyt ajatus vähän katkes, pahottelen, ku kävin välillä syömässä. Mutta tähän rooliasiaankin liittyen mie vaihdoin sähköisiä viestejä äskettäin erään nuoren lääkärituttavani kanssa, ja aikani säästämiseksi aattelin siitä keskustelusta pari omaa kommenttiani tähän leikata, joissa asiani ilmaisen. Puhe oli Oulun terveyskeskusten lääkäripulasta:

"Pitäs nuilta pitkään Oulussa työssä olleilta oikiasti kysyä, missä on heidän mielestään menty vikaan. Ja ihan oikiasti sitten uskoa niitä. Ja uskaltaa myöntää, että ollaan tehty typeriä päätöksiä ja sitten mennä takasin systeemiin, joka toimii.
[Nimi poistettu] jotenkuten tunnen, joka on ollu [X:n terveyskeskuksessa] pitkään, niin siltä varmaan ite menisin sitten kysymään. Jos pääsen sisään siis; yhen ihmisen kampanjassa ja organisaatiossa on mahotonta tässä ennen vaaleja alakaa tekemään kovin perehtynyttä työtä. Moniin kysymyksiin joutuu vastaamaan silleen mututuntumalta, ku ei jotenki uskalla sanoa, että en minä tiedä. Pitäs olla rehellinen ja uskaltaa. Tää on tämä poliitikkotauti, ja kaikkitietävyyden hybris.
Mutta se kai se ois sitten se mun rakkikoiran rooli, että voisin tehdä valtuustossa semmosia alotteita, joiden sisältö tulee kokeneilta eri alojen ammattilaisilta. Ei ois puolueorganisaatiota, jonka kautta pitäs kaikki aina hyväksyttää, mitä tekee."

Niin niin, rakkikoiraksi, vuh vuh. Että pyrkis siellä valtuustossa olemaan semmonen suorahko kanava niille asioille, joita ihmiset mulle toisivat aiheellisiksi esittää. Että laajasta tuttavapiiristä sitten onnistuisi löytämään ne ihmiset, jotka pystys vaikka kirjottamaan puolivalmiita esityksiä & puheenpoikasia ja valistuneita mielipiteitä, niin vois sitten nämä valistuneet mielipiteet tuoda muille päättäjille esille. Eli tuoda sinne valtuustosaliin (ensi vuonna muuten kirjaston Pakkalan sali, huomasitteko Kalevan pikkujutun lopusta tämän maininnan) muidenkin ihmisten kokemus kuin omani. Esimerkiksi vanhempieni, joista toinen on toiminut Oulun kaupungin lastentarhanopettajana kohta kolmekymmentä vuotta ja toinen rakentanut teitä ja muuta kunnallistekniikkaa 1980-luvulta lähtien. Ja muutaman talon siinä sivussa.

Kaiken tämän sanottuani on totta kai myönnettävä, että oman elämä ja kokemukset siellä eniten painavat. Mikä tarkoittanee sitä, että kulttuuriin ja taiteeseen liittyvistä asioista mie varmaan eniten räkyttäisin, ku siinä altaassa oon täällä viis vuotta upoksissa vellonu. Ja joukkoliikenteestä, kun ite jatkuvasti bussilla kulen, niin tulee siihen tuntuma että mitä se on. Ja sitten kaikki kaupunkikuva- ja julkisivu- ja puistoasiat, ku oon tässä kaupungissa muutaman vuoden opiskelujaksoa lukuunottamatta vuodesta 1978 asunu ja näitä katuja ja puita ja taloja katellu.

tiistai 7. lokakuuta 2008

Vaalit koneisiin

Vähän on vaivalloisempi näin valitsijayhdistyksen listalaisen osallistua kaikkeen kuin puolueitten listoilta pyrkivien. Kun puolueet saavat automaattisesti infon lehtien ja muiden medioiden nettivaalikoneista, tämmösen itsenäisen pitää kaiken muun puuhan ohessa tajuta soitella perään.

Ja miehän oon aika hatara.

Mutta oon kuitenki saanu soiteltua ja sähköposteiltua ja lopultakin vastailtua YLE:n, MTV3:n sekä Kalevan vaalikoneisiin. Huomenna eli keskiviikkona 8.10. pitäs viimistään siellä olla mahollisuus saada sama-ajatuksisimmaksi ehdokkaakseen myös minut.

Kaupunki sentään soittelee perään, siitä pisteet Oulun viestintävirkailijoille. Just istuin DaMariossa tyytyväisenä popsimassa pitsaa ku sieltä soitti mies, jonka nimmee en tietenkään muista, ja kyseli jotta mikäpä se on minun vaalinettisivun osote ku "varmaan teilläkin sellainen on". No mie sitten kerroin että www.paavovaltuustoon.net, ku se nyt on osote, joskin sen ku laittaa niin tänne blogiin päätyy. Helepompi ja nopiampi oli tämmönen ratkasu, ku että alakaa sivuja vääntää kokonaan alusta. Ja ehän mie ite ossaiskaan.

Vaan käykää ihimeessä siellä vaalikonneissa. Aika hyvin ainakin omalla kohalla ovat aikasemmin antaneet semmosia ehokkaita, jotka ovat omia aatteita lähellä.

Ai niin, sitten facebookissa on tämmönen ryhmä ku 'Oulun kaikki kunnallisvaaliehdokkaat', missä mie oon kans kaikellaisiin kysymyksiin vastaillu. Siellä voi katella kans.

maanantai 6. lokakuuta 2008

... etäisyyksiin

Hytösen Villen facebook-profiilista huomasin, sitten Helsingin Sanomista. Että yksi hyvistä meni taas.

Tai mitä minä tiedän, hyvyydestä, en koskaan Haavikkoa tavannut. Tapasin vain runonsa, siinäkin on paljon.

Kun Jarkko Laine kuoli elokuussa 2008, samana iltana paloi vanha vesivoimala Lasaretinväylän kupeessa. Oulun Energia on palaneen rakennuksen antanut rappeutua kuin grynderi ikään; saas nähdä, löytääkö Oulun kaupunki tontinluovutuskilpailulla yksityisrahaista yhteistyökumppania, joka suostuu miljoonilla euroilla heitteille jätetystä voimalasta remppaamaan museon kaiken kansan käyttöön.

Mutta nyt siis pieni hiljaisuus Haavikolle, Paavolle. Leuka alas, silmät kiinni. Kiitos.

Verkot veteen

Kampanja alkaa siis myös verkossa. Numerolla 545 ratsastan kohti parempaa aamunkoittoa.

En ole vielä suunnattoman sujut tämän blogialustan kanssa, joten kun en vielä ole keksinyt, miten sais järkevästi "vaaliteemat" johonkin suoraan näkyville, niin on nyt sitten sijotettava näin vähän kerrallaan tähän näin.

Tämäpä kyllä sinänsä kuvastaa minua toimijana muutenkin, asiat ovat kyllä hallussa mutta usein silleen hajautetusti. Eli lojuvat ympäriinsä läjissä, joista ne läjiin laittaneina osaan poimia. Ulospäin (ja joskus sisällekin) tämä kaikki vaikuttaa hallitsemattomalta kaaokselta.

Mutta niin. Näin kirjatakseni ensimmäisen merkinnän, nimellä "Valtuustossa minä":

- haluan palauttaa vallan kansalle. Valtuustoon päästessäni pyrin tekemään kaupungista paikan, jonka aktiiviset kaupunkilaiset voivat todella tuntea omakseen.

- haluan saada joukkoliikenteen Oulussa kaikkien ulottuville. Oulusta pitää tehdä ihmisten kaupunki, ei vain rikkaitten autonomistajien kaupunki mitä se on nyt. Kunnallistamalla onnikkaliikenne voidaan oikeasti edistää kaikkien kaupunkilaisten tasa-arvoa.

- haluan poistaa toimimattoman tilaaja-tuottaja-mallin kaikista kaupungin hoivapalveluista. Käytännön työstä (ja todellisuudesta) itsensä irrottaneet tilaaja-johtajat oikeuttavat työnsä ja olemassaolonsa keksimällä yhä uusia järjettömiä vaatimuksia. Ja enää nämä palvelut eivät hoida ihmisiä vaan "asiakkaita" - onko ihme, jos pahoinvointi lisääntyy, kun ihmisyys viedään?

- haluan hankkia paremmat toimintaedellytykset kaupungin tuotantolaitosten ulkopuolella toimiville kulttuurityöläisille. Kuten itselleni.

- ja paljon muuta, lisäilen kunhan ehdin. Pitää nimittäin töitä tehä kans.